Testissä Oppo A40m – Kelpo halpispuhelin ilman dramaattisia miinuksia

Kiinalaista Oppoa on nähty Suomen markkinoilla vaihtelevasti viime vuosien aikana. Yhtiö toi viime vuoden loppupuolella Suomeen neljä älypuhelinmallia, joista kolme sijoittuu alle 200 euron hintaluokkaan ja yksi noin 350 euron hintaluokkaan.

Saimme SuomiMobiiliin testiin 159 euroon hinnoitellun Oppo A40m -puhelimen, jota testasimme noin viikon ajan. Käymme tässä testissä läpi, kuinka edullinen puhelin pärjää päivittäisessä käytössä ja mikä sen pointti on Suomen kaltaisessa markkinassa.

Suomeen Oppo A40m -puhelin saatiin myyntiin yhdessä kokoonpanossa, joka on 8 + 256 gigatavua. Värejä on saatavilla puolestaan kaksi, jotka ovat musta Sparkle Black ja valkoinen Sparkle White. Tällä hetkellä puhelinta myydään edullisimmillaan noin 130 eurolla.

Laatutuntuma ja ulkoiset huomiot

Puhelimen rakenne materiaaleineen ei tarjoa yllätyksiä, vaan Oppo A40m on valmistettu kauttaaltaan näyttöä lukuun ottamatta muovista. Takapinnan muovi on hyvin lasimaista, mutta selvästi muovia. Myös reunat tuntuvat hyvin laadukkaalta viimeistelyn ollessa mattapintaista.

Puhelimen takakannen pinnoite on kiiltävä, mutta valkoisesta värityksestä ei ilman lähempää tarkastelua juurikaan erota sormenjälkiä. Viimeistelyn yhteydessä pinnoitteeseen on lisätty jotakin kimaltelua tuovaa, aivan glitterin näköistä ainetta. ”Glitteri” erottuu pinnasta valoa vasten ja tuo hienoisesti tyylikkyyttä takakanteen kauttaaltaan.

Oppo on ilmoittanut puhelimen mitoiksi 165,77 x 76,08 x 7,68 millimetriä, kun painoa löytyy 186 grammaa. Muovin ansiosta puhelin on kokoisekseen suhteellisen kevyt, joka on hyvä asia.

Puhelin on myös varustettu IPX4-luokituksella, joka tarkoittaa, että puhelin on roiskevedenkestävä. Se suojaa laitetta kaikista suunnista tulevilta vesiroiskeilta, mutta ei kestä upottamista veteen.

Reunojen pinnoite antaa puhelimelle liukkauden tunteen, mutta itse en onnistunut pudottamaan puhelinta testijaksolla, vaikkakin muutamia kertoja puhelin meinasi kädestä livetä esimerkiksi taskusta puhelinta otettaessa.

Oppo A40m antaa jonkin verran periksi, kun laitetta käsien välissä taivuteltiin ja joitakin nitinöitä rakenteesta odotetusti kuuluu. Muovi tuntuu sormien alla hieman taipuvan takakannesta, mutta esimerkiksi näyttö ei anna periksi tai näyttöpaneeli ei päässyt irvistämään liitoksien osalta.

Puhelimen kamerasensorista kuuluu kolinaa, kun puhelimen laskee esimerkiksi pöydälle. Ääni ei kuitenkaan ole mitään kovin epätavallista varsinkaan halvemman pään puhelimissa.

Puhelimessa on hintaluokkansa mukaisesti varsin paksun näytön reunukset. Reunat ovat joka sivulta erikokoiset, eikä niistä täten kovin symmetrisiä ole koitettu tehdä. Etupuolelta erottuu myös keskelle näyttöä upotettu selfiekamera. Vertailemalla kamera-aukkoa muihin puhelimiin, niin voi todeta, että selfiekameran reiällä on varsin paljon kokoa.

Ylälaidassa on kaiutin, joka on käytössä ainoastaan puheluissa, sillä stereokaiutin toteutusta puhelimesta ei löydy. Puhelimen pohjasta löytyy toinen kaiutin, perinteikäs 3.5 millimetrin kuulokeliitin sekä USB-C-liitin. Virta- ja äänenvoimakkuuspainikkeet on sijoitettu oikealle kyljelle.

Näyttöön on esiasennettuna suojakalvo, joka suojaa lasipintaa varmasti useamman kuukauden ilman ongelmia.

Näyttö

Oppon A40m -puhelimesta löytyy hintaluokassaan varsin normaali 6,67-tuumainen IPS LCD-tekniikalla valmistettu näyttö, jonka resoluutio on HD+-tasoa tarjoten 1604 x 720 pikseliä. Näytöstä löytyy siis 264 pikseliä tuumaa kohden.

Heikomman resoluution kustannuksella näytön virkistystaajuus on saatu kasvatettua 90 hertsiin, jonka myötä käyttökokemus on saatu hieman sulavammaksi. Kirkkautensa puolesta puhelimen näyttö yltää parhaimmillaan 1000 nitiin, kun käytössä on automaattikirkkaus. Manuaaliasetuksilla jäädään noin 600 nitin paikkeille.

Oppo antaa käyttäjälle laajasti mahdollisuuksia kustomoida näytön eri osa-alueita. Näytön asteuksista löytyy varsin vakio-ominaisuudeksi luettava väriensäätö, jossa on tarjolla “elävä”, joka tuo näyttöön enemmän värejä verrattuna “luonnolliseen”, joka puolestaan vähentää näytön värejä ja tekee kuvasta luonnollisemman. Näiden lisäksi ohjelmisto tarjoaa manuaalisen värilämpötilan säätämisen, jonka lisäksi tarjolla on kolme vakioasetusta: kylmä, oletus sekä lämmin.

Silmäystävällinen tila vähentää näytön sinistä valoa ja tarjoaa aikataulutuksen. Mukana on myös värilämpötilan säätämiseen tarkoitetun liukusäädin, jonka avulla näytön värilämpötilaa voidaan muuttaa neutraalin ja lämpimän välillä. Samaisessa asetusvalikossa on vaihtoehto mustavalkoiselle näytölle.

Muita valikosta löytyviä asetuksia ovat fontti, joka tarjoaa muutamia erilaisia fonttityylejä sekä fonttikoon säätämiseen tarkoitetun liukusäätimen. Näytön koko -valikosta voidaan säätää yleisesti ohjelmiston, kuten hallintapaneelin kokoa. Näytön virkistystaajuus on muutettavissa “valitse automaattisesti”, “vakio” (60 Hz) ja “korkea” (90 Hz) välillä.

Käytössä näyttö suoriutui oletetusti, eikä tarjonnut yllätyksiä positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Näytön pieni pikselitiheys näkyy väistämättä suurella näytöllä niin erottuvina pikseleinä, kuin yleisesti näytön huonona laatuna. 90 hertsin virkistystaajuus on tähän hintaluokkaan huono valinta, sillä puhelimen tehot ja näytön laatu syövät ruudunpäivitysnopeuden tuomia hyötyjä, jolloin puhelimen käyttö ei hertseistä huolimatta ole kovinkaan mielekästä.

Tekniikka ja suorituskyky

Oppo A40m -puhelimen tehoista vastaa Qualcommin Snapdragon 6s 4G Gen 1 -suoritin, joka on varustettu varsin tuttuun tapaan 8-ytimellä. Neljä suorituskykyisintä Cortex-A78-ydintä toimii 2,1 Ghz:n kellotaajuudella, kun virtapihimmät neljä Cortex-A55-ydintä pyörii 1,8 Ghz:n kellotaajuudella.

Valmistustekniikkana on Qualcommin sivujen mukaan hyvin vanhaa 11 nanometrin prosessia. Se on nähty Qualcommin toimesta aktiivisemmassa käytössä vuosina 2018-2020 erinäisissä keskihintaluokan Snapdragon-piireissä.

Grafiikkasuorittimena toimii Adreno 610, jonka enimmäiskellotaajuus yltää Oppon mukaan 1050 megahertsiin. Yhteyksistä järjestelmäpiirissä huolehtii Qualcommin oma Snapdragon LTE -modeemi, jolle luvataan parhaimmillaan 390 mbps lataus- ja 150 mbps lähetysnopeudet.

Alla tuttuja suorituskykytestejä, joita puhelimelle ajettiin.

Mitä korkeammat pisteet sitä suorituskykyisempi laite. *Testi ei ollut käytettävissä puhelimella tai sitä ei ole testattu.

Raakaa laskentatehoa mittaavissa sovelluksissa Oppo ei juuri yllätyksiä tarjoa. Puhelin jää reilusti noin 100 euroa kalliimmasta Samsungin Galaxy A15 5G -puhelimesta niin prosessorin laskentatehon kuin graafisen suorituskyvyn osalta. Samanhintaisen HMD Pulse Pro -puhelimen kanssa Oppo A40m on hyvin tasaväkinen ja lähestulkoon ainoa mainittava ero saadaan Oppon hyväksi 3Dmark Wild Life -testissä, josta puhelin suoriutuu 25 prosenttia HMD Pulse Prota paremmin.

Oppo A40m on varustettu 256 gigatavun tallennustilalla, joka on valmistettu kymmenen vuotta sitten markkinoille tuodulla eMMC 5.1 -tekniikalla. Kyseessä on Samsungin valmistama tekniikka, joka kykenee parhaimmillaan 250 Mt/s luku- ja 125 Mt/s -kirjoitusnopeuksiin. Lippulaivamallien yleisesti käyttämään UFS 4.0 -tekniikkaan verrattuna tallennustila on siis 94 prosenttia hitaampaa lukunopeuden ja noin 93 prosenttia hitaampaa kirjoitusnopeuksien osalta.

8 gigatavun RAM-muisti puolestaan on valmistettu LPDDR4x-tekniikalla, joka on esitelty ensi kertaa vuonna 2017. Oppon mukaan RAM-muistin nopeus on 2133 megahertsiä. Fyysisen RAM-muistin lisäksi puhelimen asetuksista on mahdollista kytkeä päälle RAM-muistin laajennus, jonka avulla RAM-muistia saadaan tallennustilaa käyttäen laajennettua neljän, kuuden tai kahdeksan gigatavun verran.

Päivittäisessä käytössä puhelin on odotetusti suhteellisen kankea, joskin odotin alkuun paljon pahempaa. Yleisesti puhelin suoriutuu varsin mallikkaasti tarpeistani, kuten sosiaalisen median ja internetin selaamisesta. Käyttökokemukseen auttaa myös RAM-muistin määrä, jonka ansiosta ohjelmat pysyvät suhteellisen hyvin taustalla pyörimässä, eikä niitä tarvitse lähteä lataamaan uudestaan RAM-muistiin jokaisella kerralla sovellukseen palatessa.

Odotuksien ylityksestä huolimatta puhelimen käyttö ei kovinkaan miellyttävää ole, sillä käytössä tehot loppuvat kesken ja käyttökokemus on verkkainen ja jopa puhelimen omien valikoiden latautuminen saattaa viedä useita sekunteja, kun puhelin reagoi käskyihin ajoittain hyvin hitaasti.

Puhelin suoriutuu OK-tasolla myös kevyemmistä ja vanhemmista peleistä, kuten Clash Of Clansista, jota koitin pariin otteeseen puhelimella pelata. Suorituskykyä enemmän itseäni häiritsi näytön alhainen resoluutio, joka tekee kohteista ja yleisestikin sovellusten sisällöstä pikselimössöä.

Muun tekniikan oalta puhelimen virtapainikkeesta löytyvä sormenjälkilukija ajaa asiansa mallikkaasti. Lukija toimii kuten olettaa saattaa ja toimintavarmuus oli lähes 100 prosenttia. Myös nopeus oli lukijassa hyvällä tasolla.

Puhelimen Bluetooth-yhteydessä ei havaittu ongelmia testijaksolla. Myös puhelimen yhteydet pelasivat sekä Wi-Fi:ssä että mobiilidatalla. Yhteydet pelasivat mallikkaasti, eikä huomattavasti modernimpia ratkaisuita hitaammat tiedonsiirtonopeudet aiheuta päivittäisessä käytössä itselleni ongelmia.

Akku ja pakkastesti

Puhelimen sisältä löytyy 5100 milliampeeritunnin akku, joka on kokonsa puolesta varsin pätevä ja alemman hintaluokan laitteissa varsin normaalin kokoinen. Oppo lupaa akulle neljä vuotta käyttöikää, joka käytännössä tarkoittaa, että akusta pitäisi löytyä vähintään 80 prosenttia alkuperäisestä kapasiteetista neljän vuoden päivittäisen käytön jälkeen.

Akun kesto todettiin testijaksolla riittäväksi ja yhdellä latauksella selvisi kerrallaan pari päivää riippuen käytöstä. Päivittäin puhelinta käytettiin musiikin kuunteluun Bluetooth-kuulokkeiden kautta, selaimeen ja sosiaalisen mediaan, kuten Instagramiin ja Snapchattiin. Päivän päätteeksi akkua oli tyypillisesti jäljellä 40-55 prosenttia.

Normaalihkon akun lisäksi Oppo A40m on varustettu hintaluokka huomioiden varsin hyvällä 45 watin langallisella latausteholla käyttäen yhtiön omaa SUPERVOOC 2.0 -lataustekniikkaa. Puhelimen mukana ei toimitettu laturia, mutta Oppon mukaan puhelin tukee Power Delivery -standardia.

Suoritimme puhelimelle lataustestin, jonka tulokset ovat nähtävissä alta.

Puhelin latautuu puolessa tunnissa 56 prosenttiin, jonka jälkeen 80 prosentin varaustaso saavutetaan 15 minuuttia myöhemmin, eli noin 45 minuutin kohdilla. Tämän jälkeen latausteho tippuu selvästi, kun seuraavan 15 minuutin aikana puhelin saa virtaa 10 prosentin verran varaustason ollessa 90 prosentissa. Viimeisen kymmenen prosentin latautumisessa kestää vielä miltei puolituntia, jonka myötä lopullinen aika 0-100 prosenttiin on 85 minuuttia.

Pakkastestin toteutimme käyttämällä puhelinta kaksi kertaa pakastimessa, joista ensimmäisellä kierroksella puhelin on ladattu 100 prosenttiin ja puhelin viettää pakkasessa 60 minuuttia näyttö pimeänä. Toisella kierroksella puhelimeen laitetaan pyörimään tunnin mittainen video. Kierrosten jälkeen toteutetaan muutamia testejä ja katsotaan, havaitaanko puhelimen toiminnassa jotain poikkeuksellista.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen puhelimen perustoiminnot, kuten LED-salama, sormenjälkilukija sekä kamera toimivat ongelmitta ja akun varaustaso oli 100 prosenttia. LCD-näyttö hyytelöityi pakkasessa, joka on tiedetty lopputulos. Akkua puhelin kertoi ottavansa vastaan USB-C-kaapelin kautta, mutta pian ohjelmisto ilmoitti puhelimen olevan liian kylmä lataamista varten.

Toisen kierroksen jälkeen puhelimelle toteutettiin samat testit kuin ensimmäisellä kierroksella ja tulosten todettiin olevan identtiset. Video oli pyörinyt koko pakkasessa olon ajan ja virtaa puhelimesta oli kulunut 7 prosenttia akun varauksen ollessa 93 prosenttia.

Kamerat

Oppo on varustanut puhelimen yhdellä taka- ja yhdellä etukameralla. Takakannesta löytyy kaksi samanlaista paikkaa kamerasensoreille, mutta toinen on paikalla ei ole todellinen kamera, vaan välkkymissensori.

Kamerasensorin valmistaja ei ole tiedossa. Teknisistä tiedoista tiedetään se, että kameran tarkkuus yltää 50 megapikseliin ja siinä on f/1.8-aukko. Sensorin näkökentäksi on ilmoitettu 76 astetta. Kamerassa on Oppon sivujen mukaan 5 muovilinssielementtiä.

Myöskään selfiekameran valmistaja tai tarkempi malli ei ole tiedossa. Teknisten tietojen osalta Oppon sivuilla on kerrottu, että 5 megapikselin tarkkuuteen yltävän kamerasta löytyy f/2.2-aukko, 78 asteen näkökenttä sekä 3 muovilinssielementtiä.

Pääkameran kuvat taltioituvat pikseleiden yhdistämistekniikan ansiosta 12,5 megapikselin tarkkuudella, eli puhelin yhdistää neljä pikseliä yhdeksi. Tämän pitäisi parantaa kuvan laatua jonkin verran täyteen 50 megapikselin tarkkuuteen verrattaessa.

Valoisissa olosuhteissa kuvien laatu on keskitasoa, mutta yleisilme jää auttamatta pehmeäksi. Kuvat ovat tasapaksuja kohtalaisella määrällä yksityiskohtia. Värit ovat luonnollisia ja kamera kykenee taltioimaan värit monipuolisesti. Kameran dynaaminen alue on heikohko ja kuvista osassa on puhki palaneita alueita, kuten taivas.

Alla muutamia kuvia, jotka on napattu Oppo A40m -puhelimen kameralla.

Jo suhteellisen hämärä pilaa kuvia entisestään ja osassa kuvista laatu on todella pehmeää, kun kuvat on otettu sen enempää valmistelematta. Hieman tarkemmalla asettelulla kuvat ovat parempia pehmeyden vähentyessä. Yksityiskohtaisiksi kuvia ei kuitenkaan voi sanoa, sillä laatu kärsii hyvin pahasti taustakohteilta.

Selfiekameran laatu on riittävää, vaikka kuvissa runsaasti pehmeyttä esiintyykin. Selfiekamera ei kunnolla tunnista kohteen rajoja, jonka takia kuvan reunat ovat usein epätarkkoja ja sumeita.

Kuvat ovat pakattuja. Täydessä koossa kameran kuvia voi tarkastella täältä.

Oppon kamerasovellus ei kummallisuuksia tarjoa, vaan on hyvin totutun kaltainen. Sovelluksesta löytyy tilat kuville, videoille, panoraamalle ja pro-kuvaukselle, jonka avulla asetuksia kuvalle pystyy säätämään mieleisekseen. Lisää-valikko tarjoaa vielä esimerkiksi yö, muotokuva ja hidastusvideot käyttäjälle.

Puhelimen kameroilla voi kuvata parhaimmillaan 1080p-tasoista videota 30 kuvan sekuntinopeudella.

Käyttöjärjestelmä

Oppo A40m on varustettu Googlen toisiksi uusimmalla Android 14 -käyttöjärjestelmällä, jonka päällä pyörii Oppon oma, hyvin raskaasti kustomoitu ColorOS-käyttöliittymä. ColorOS seuraa versioinnissa Androidia ollen puhelimessa versiossa ColorOS 14. Puhelimesta löytyy testihetkellä marraskuun 2024 tietoturvapäivitykset.

Oppo ei ole antanut puhelimelle virallista päivityslupausta siitä, kuinka monta Android-versiopäivitystä puhelin tulisi saamaan. Tietoturvapäivityksien osalta tukea on luvattu vuoteen 2027 asti, eli kolme vuotta julkaisusta.

Oppon ColorOS-käyttöliittymän vahvuutena on kattava muokattavuus ja asetuksia käyttöliittymän muokkaamiseen löytyi hyvin paljon. Kotiruudun osalta käyttäjälle annetaan perinteiset, mutta laajat mahdollisuudet, kuten sovelluskuvakkeet, widgetit, eli piensovellukset ja kuvakkeidenasettelu ruudulla. Hieman omanlainen asetus Oppolla on siirtymien kustomointi. Käyttäjälle löytyy valittavaksi kuusi esiasetettua siirtymää, joista valita mieleinen.

Lukitusruudun osalta voidaan muokata kelloa parista vaihtoehdosta sekä alalaidan toista pikakuvaketta. Oikeanpuoleinen kuvake on aina vakio, eli kamera, mutta vasemmanpuoleiseen on saatavilla esimerkiksi taskulamppu tai QR-koodin pikakuvake.

Käyttöjärjestelmä tarjoaa kaikkinensa käyttäjälle hyvin vapauksia kustomointien ja omien mieltymysten suhteen, kuhan kaikki ominaisuudet tulee löydetyksi. Puhelin ei varsinaisesti opasta kattavien kustomointien kanssa, jonka myötä ominaisuuksia saattaa jäädä piiloon.

Oppo on tunkenut käyttöjärjestelmän mukana puhelimeen ison kasan kolmansien osapuolten pelejä ja sovelluksia, jotka eivät varsinaisesti anna puhelimelle laadukasta kuvaa. Kolmansien osapuolten sovelluksien listalla oli esimerkiksi Facebook, Amazon Shop- sekä Music, Fitbit ja Booking.com. Pelit olivat pääasiassa puzzle-tyylisiä kokeiluversioita. Lähes kaikki esiasennetuista sovelluksista oli kuitenkin mahdollista poistaa laitteelta.

ColorOS toimii varsin moitteettomasti puhelimessa, enkä havainnut käytössä mainittavia heikkouksia, jotka olisivat suoranaisesti käyttöjärjestelmän tai käyttöliittymän aikaansaannoksia. Mahdollisia ongelmia olisi kuitenkin helpompi havaita tehokkaammilla laitteilla.

Yhteenveto

Oppo A40m on edullinen älypuhelin, joka tarjoaa perusominaisuudet hintaluokkansa mukaisesti. 6,67-tuumainen HD+ IPS-näyttö 90 Hz virkistystaajuudella ei ole erityisen laadukas, mutta ajaa asiansa hintaluokassa. Snapdragon 6s 4G Gen 1 -suoritin ja 8 gigatavua RAM-muisti takaavat riittävän suorituskyvyn peruskäyttöön, mutta raskaat sovellukset voivat aiheuttaa odotetustikin hidastelua.

Puhelin on hintaluokassaan varsin tasapainoinen, eikä yksittäisiä heikkouksia oikeastaan löydy. Odotin saavani käsiin vielä heikomman tekeleen, mutta loppujenlopuksi en yllättynyt. Näytön osalta valitsisin mieluummin korkeamman resoluution virkistystaajuuden kustannuksella tämän tasoisessa laitteessa.

Tämän hintaisessa laitteessa en laskisi 4G-yhteyttä miinukseksi, koska yhteydet pelaavat riittävällä tasolla enkä itse osannut kaivata testijaksolla enempää.

Oppo A40m sopii hyvin kevyeen käyttöön, kuten someen ja nettiselailuun, mutta tehot ja näytön laatu rajoittavat käyttökokemusta. Noin 130 euron hintaan se tarjoaa kohtuullista vastinetta rahalle, mutta kilpailijoilta löytyy paremmin varusteltuja vaihtoehtoja.