Lasten ensimmäinen oma puhelin ei ole enää yhtä usein älypuhelin, vaan yhä useampi vanhempi päätyy hankkimaan lapselleen kellopuhelimen. DNA tuore Koululaistutkimus paljastaa, että kellopuhelimien suosio on kasvanut vuodessa erittäin voimakkaasti.
DNA vuosittain teettämään Koululaistutkimukseen vastasi alkuvuodesta 2100 5-16-vuotiaiden lasten vanhempaa. Tutkimuksen mukaan 36 prosenttia 5-12-vuotiaiden lasten vanhemmista kertoo hankkineensa lapsensa ensipuhelimeksi kellopuhelimen. Vielä viime vuonna vastaava osuus oli vain 16 prosenttia.
Muutos näkyy erityisesti 7-9-vuotiaiden lasten kohdalla. Tänä vuonna tämän ikäisistä lapsista 37 prosentilla on henkilökohtaisessa käytössään älypuhelin, kun vielä viime vuonna osuus oli 68 prosenttia. Samaan aikaan kellopuhelimien osuus on noussut 14 prosentista 36 prosenttiin.
DNA laitemyynnin osastopäällikkö Jesse Kieksin mukaan muutos oli odotettu, mutta sen nopeus yllätti positiivisesti.
”Tulokset olivat odotettuja, mutta muutoksen nopeus yllätti positiivisesti. Mobiililaitteissa näin nopeita muutoksia nähdään harvoin. Kellopuhelinten suosion kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että vanhempien tietoisuus niistä ja älypuhelinten haitoista on lisääntynyt. THL:n ohjeistukset ovat varmasti tavoittaneet myös ne vanhemmat, jotka eivät aiemmin osanneet edes harkita kellopuhelinta vaihtoehtona”, Kieksi sanoo.
Taustalla vaikuttavat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansalliset lasten digisuositukset. THL ei suosittele alle 13-vuotiaille älypuhelinta lainkaan. Jos 6-13-vuotiaalle halutaan hankkia puhelin, suosituksena on rajallisilla ominaisuuksilla varustettu laite, jolla voi esimerkiksi soittaa ja lähettää viestejä.
DNA tutkimuksen mukaan yhä useampi vanhempi haluaa lykätä lapsen oman älypuhelimen hankintaa. Samalla entistä useammalla alle 8-vuotiaalla lapsella ei ole lainkaan omaa puhelinta henkilökohtaisessa käytössään.
Tutkimuksen perusteella vedenjakajaksi muodostuu noin 10 vuoden ikä. DNA mukaan lähes kaikilla yli 10-vuotiailla lapsilla on jo älypuhelin henkilökohtaisessa käytössään, mutta sitä nuorempien kohdalla älypuhelin ei ole enää yhtä automaattinen valinta kuin aikaisemmin.
“Tutkimuksen mukaan ne vanhemmat, jotka eivät ole hankkineet lapselleen kellopuhelinta, pitävät kellopuhelinta väliaikaisratkaisuna ennen lapsen omaa älypuhelinta. Tulosten mukaan tästä välivaiheesta on kuitenkin tulossa aiempaa pidempi. Aikaisemmin älypuhelin saatettiin hankkia jo 6-8-vuotiaana, nyt kellopuhelinta käyttävät lapset saattavat käyttää sitä 10-vuotiaaksi tai sen ylikin. Kehitys siis etenee THL:n suositusten mukaiseen suuntaan”, Kieksi kertoo.
Kieksin mukaan kellopuhelin vastaa moniin samoihin tarpeisiin, joiden takia lapselle on aikaisemmin hankittu älypuhelin. Lapsi saa yhteyden vanhempaan tarvittaessa, ja vanhemmalle laite tuo mielenrauhaa.
Kellopuhelimen hankinnan suurimpina syinä vanhemmat mainitsivat huolen lasten älylaitteiden liikakäytöstä sekä sen, ettei kellopuhelimessa ole internetiä tai sovelluksia. Kolmanneksi yleisin syy oli halu suojella lasta epäsopivalta sisällöltä.
DNA muistuttaa, että kellopuhelimen käyttöönottoon kannattaa varata aikaa. Vaikka lapsi olisi innokas ottamaan uuden laitteen heti käyttöön, vanhemman olisi hyvä käydä asetukset ensin huolellisesti läpi.
Erityisen tärkeää on määrittää sallitut yhteystiedot ja tutustua siihen, miltä kellopuhelimen käyttö näyttää lapsen näkökulmasta. Kieksin mukaan laitteen käyttöä kannattaa myös harjoitella lapsen kanssa yhdessä.
Lähde: DNA:n tiedote
Lisää aiheesta:DNA
Iso muutos puhelinmarkkinaan: DNA sulauttaa Vaihtokapulan osaksi liiketoimintaansa
