Kommentti: Tämän hetken suurin puhelinskandaali opettaa, miksi ”kotimaisuuteen” älypuhelimissa kannattaa suhtautua varauksella

Älypuhelinmarkkinoilla nähdään toisinaan rajuja imagotaisteluita, mutta Intiassa on parhaillaan eskaloitumassa poikkeuksellinen oikeussotku. Heinäkuussa 2025 suurin odotuksin lanseerattu uusi älypuhelinbrändi AI+ on ajautunut keskelle vakavia syytöksiä, jotka liittyvät laitteiden todelliseen alkuperään, tietoturvalupauksiin sekä teknologiavaikuttajien sensurointiin.

Kohun keskiössä on Oppon ja Realmen entinen korkean profiilin johtaja Madhav Sheth, joka perusti AI+ -brändin ratsastaakseen Intian ja Kiinan välisillä poliittisilla jännitteillä sekä kasvavalla ”Made in India” -trendillä. Yhtiön markkinointi on perustunut lupaukseen täysin Intiassa suunnitellusta ja valmistetusta puhelimesta, jonka käyttäjätiedot eivät koskaan poistuisi maasta.

Nyt tunnettujen teknologiavaikuttajien ja kansainvälisten selvitysten paljastukset maalaavat yrityksen toiminnasta kuitenkin täysin toisenlaisen kuvan. Muun muassa merkittävä teknologiatubettaja Mrwhosetheboss, eli Arun Maini on tehnyt asiasta syvääluotaavan videon, jonka voi katsoa alta.

Ensimmäiset säröt brändin kiiltokuvaan ilmestyivät, kun intialaiset tubettajat huomasivat AI+ -puhelinten Next Quantum OS -käyttöjärjestelmän muistuttavan lähes identtisesti kiinalaisen Realmen ohjelmistoa. Lisäksi puhelimiin oli esiasennettu kiinalaisen Sprocomm Technologies -yrityksen kehittämiä sovelluksia, joiden tietosuojaehdot sallivat laajan datankeruun,  vastoin yhtiön aikaisemmin mainostamaa tietoturvalupausta.

Sprocomm on niin sanottu ODM-valmistaja (Original Design Manufacturer), joka suunnittelee ja valmistaa valmiita ”white label” -puhelimia, joihin tilaaja voi vain lyödä oman logonsa päälle. Alan sisäpiiriläisten mukaan kyseinen valmistaja käyttää kustannussäästöjen vuoksi laitteissaan jopa kierrätettyjä ja käytettyjä muistisiruja, mikä selittää puhelinten huonon laadunvalvonnan ja puuttuvat ohjelmistopäivitykset.

AI+:n vuoden 2026 uutuustuotteiden kohdalla Kiina-yhteydet muuttuivat entistä ilmeisemmiksi. Brändin uuden Nova Flip -taittuvanäyttöisen puhelimen paljastettiin olevan käytännössä suora kopio kiinalaisen ZTE:n valmistamasta ZTE Nubia Flip 2 -mallista. Laitteen sisältä löytyi lukuisia ZTE:n omia järjestelmätunnisteita ja sovelluksia. Myös yhtiön ”Intiassa suunnitelluksi” väitetty älykello osoittautui kiinalaisen AI Power -yrityksen tuotteeksi.

Suurimman kohun on kuitenkin aiheuttanut AI+-brändin aggressiivinen tapa vastata kritiikkiin. Sen sijaan, että yhtiö olisi korjannut laitteidensa puutteita, se haki Delhin korkeimmalta oikeudelta niin sanotun ex-parte-turvaamistoimenpiteen. Kyseessä on hätämääräys, joka myönnetään kuulematta vastapuolta.

Tämän seurauksena useiden intialaisten tubettajien kriittiset videot poistettiin tai estettiin alueellisesti, ja heidät asetettiin puhekieltoon. Oikeusjuttuun lisättiin myös niin sanottu ”John Doe” -pykälä, joka mahdollisti kenen tahansa tulevan kriitikon vaientamisen suoraan sakon tai syytteen uhalla.

Sittemmin oikeuskäsittelyssä on paljastunut, että AI+ käytti kyseenalaisia juridisia kikkoja määräyksen saamiseksi. Yhtiö nimesi tuntemattoman ”John Doen” jutun päävastaavaksi välttääkseen velvollisuuden varoittaa tubettajia etukäteen. Lisäksi yhtiö lähetti viralliset haastetiedotteet tubettajille tarkoituksella vääriin ja olemattomiin sähköpostiosoitteisiin, jotta nämä eivät osaisi saapua puolustamaan itseään oikeuteen ajoissa.

Kansainvälisen paineen ja tubettajien tekemien haastattelujen jälkeen toimitusjohtaja Madhav Sheth on alkanut pyörretä puheitaan. Hän on myöntänyt tehneensä ”hätäisiä virheitä” ja ilmaissut halunsa vetää syytteet takaisin tekniikkayhteisöä vastaan, syyttäen samalla välikätenä toimineita markkinointitoimistoja.

Oikeus ei ole kuitenkaan katsonut AI+:n toimintaa hyvällä. Tapauksen tuomari totesi suorasanaisesti, ettei oikeuslaitos tule sallimaan sumuttamista ja määräsi Shethin saapumaan henkilökohtaisesti oikeuteen vastaamaan teoistaan.

Madhav Sheth jätti kuitenkin ensimmäisen istunnon väliin, minkä vuoksi tapausta on siirretty elokuulle 2026. Sillä välin tubettajien kriittiset videot pysyvät edelleen estettyinä Intiassa, vaikka yhtiön aggressiiviset markkinointikampanjat jatkuvat maassa täydellä teholla. Tapaus on herättänyt laajaa huolta siitä, miten helposti suuryritykset voivat Intian lakien puitteissa vaientaa riippumattomat arvostelijat.

Vaikka AI+ -kohu velloo tällä hetkellä kuumana Intiassa, ilmiö geneeristen ODM-laitteiden brändäämisestä ”omiksi laitteiksi” ei rajoitu vain yhteen markkina-alueeseen tai valmistajaan. Nopea analyysi osoittaa, että kiinalaisen Sprocommin referenssilaitteet ovat vahvasti läsnä myös täällä meillä tutumpien brändien taustalla.

HMD Vibe2 5G

Esimerkiksi suomalaisen HMD Globalin hiljattain esittelemä HMD Vibe 2 5G -älypuhelin näyttää nimittäin perustuvan speksiensä ja rakenteensa puolesta täysin samaan Sprocomm-suunnitteluun kuin Intiassa kohua herättänyt AI+ Nova 2.

Sprocomm markkinoi omaa referenssilaitettaan mallinimellä E6700. Kun verrataan HMD Vibe 2 5G:n ja AI+ Nova 2:n teknisiä tietoja, järjestelmäpiirejä sekä ulkoista muotoilua Sprocommin pohjamalliin, ovat laitteet käytännössä identtisiä veljeksiä.

Tämä on malliesimerkki nykypäivän älypuhelinteollisuuden realiteeteista, oli kyseessä intialaisella nationalismilla markkinoitava tekoälypuhelin tai suomalaisen HMD:n omaa nimeä kantava uutuus, laitteiden todelliset juuret ja arkkitehtuuri johtavat hyvin usein saman kiinalaisen ODM-tehtaan liukuhihnalle. Suurin ero syntyykin lopulta vain ohjelmistotason kustomoinnista, markkinointilupauksista ja siitä, miten avoimesti yritykset laitteidensa todellisesta alkuperästä kuluttajille viestivät.

Lähde: YouTube (Mrwhosetheboss)