HuaweiYleinen

Näin suomalaisten kädenjälki näkyy Huawein tuotteissa – ”paljon on saatu aikaiseksi”

Huawei Audio Laboratorio sijaitsee Tampereella Hermiassa / Kuva: Huawei

Huawei tunnetaan kuluttajapuolella vahvasti älypuhelimista, mutta nykyisin myös kannettavista tietokoneista, audiotuotteista sekä älykelloista. Lisäksi Huawei on maailman suurin verkkolaitevalmistaja sekä edelläkävijä 5G-verkoissa. Huaweilla on Suomessa vahvasti tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Helsingissä ja Tampereella. Tampereella kehitetään kamera-, audio- ja grafiikkaohjelmistoja, kun taasen Helsingissä on Huawein konseptiosasto, jossa kehitetään uusia erikoisuuksia puhelimiin. Helsingissä Huaweilla on myös RFIC-antennisuunnittelua ja älykelloihin liittyvää Sports and Health -suunnittelua.

Suomessa Huaweilla on tutkimus- ja tuotekehitystyössä täyspäiväisesti 350 henkilöä. Huawei kertoo olevansa myös merkittävin tutkimustyön ostaja Suomessa ja esimerkiksi viime vuonna tutkimustyötä ostettiin eri tutkimuslaitoksilta Euroopasta 11,6 miljoonana euron edestä.

Pääsimme keskustelemaan Huawein Suomessa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaavan johtajan Mikko Terhon kanssa, ja hänellä oli paljon kerrottavaa erityisesti Suomessa kehitetyistä ominaisuuksista ja tekniikoista, jotka ovat päätyneet markkinoilla oleviin Huawein kuluttajatuotteisiin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Huawei P40 -puhelimien kameran värienhallintajärjestelmä kotoisin Tampereelta

Huawei P40 Pro

Huawei lanseerasi maaliskuussa maailmanlaajuisesti uudet Huawei P40 -malliston älypuhelimet, joissa on nähty monella osa-alueella Suomessa kehitettyjä tekniikoita. Kamerapuolella Suomessa on toteutettu värienhallintajärjestelmä, jollaista ei ole aikaisemmin muissa Huawein puhelimissa ollut. Lisäksi erityisesti Huawei P40 Prosta löytyvä periskooppikamera on idealtaan lähtöisin Suomen tuotekehitystiimiltä aikaisemmin, mutta vastaava toteutus nähtiin jo viime vuonna Huawei P30 Pro -älypuhelimessa.

”Spektripohjainen värienhallintajärjestelmä on sellaista mikä on uutta Huawei P40 -puhelimissa, jossa Suomi oli vahvasti mukana. Sinällään olemme osallistuneet myös kameroidenkin suunnitteluun, mutta Huawei P40:ssä ei ollut mitään sellaista uutta kameraa, jonka idea olisi kokonaan Suomesta lähtenyt.”, kertoi Mikko Terho.

Huawei P40 Pron kamerassa on toteutettu ensimmäistä kertaa spektripohjainen värienhallintajärjestelmä. Käytännössä se on toteutettu näyttämällä kameralle tiedossa olevia tarkkoja referenssivärejä, joiden perusteella kameran värintoistoa on saatu hiottua mahdollisimman todenmukaiseksi. Huawein mukaan toteutus pitäisi olla toistettavissa, eli vastaava ratkaisu tullaan todennäköisesti ottamaan käyttöön myös tulevissa Huawein tuotteissa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Huawein tuotekehityksestä vastaava johtaja Mikko Terho kuitenkin toteaa, että kuvien värintoisto on pitkälti makuasia ja eroavaisuuksia löytyy alueellisesti ja maanosaan perustuen.

”Värintoisto on makuasia ja siihen liittyy alueeseen tai maanosaan perustuvaa preferenssiä. Euroopassa yleensä pyritään tekemään täysin fotorealistinen kuva, mutta sitten jos pyydetään subjektiivisia arvioita eri puolelta maapalloa niin siellä sitten hyvän kuvan käsite ei ehkä ole se fotorealistinen insinöörikuva.”, totesi Terho.

Subjektiviinen kuvanlaadun arvoinnin demonstraatio Lumiate kerhon lukolaisille, ohjaajana Veli-Tapani Peltoketo Huawein kamera tiimistä. / Kuva: Huawei

Huawei P -mallistossa käytetään nyt järjestyksessään toista vuotta putkeen uutta RYYB-kennoratkaisua. Tällä kertaa Huawei on tuonut P40-puhelimiin aikaisempaa paremmat kennot, mutta toimintaperiaate on sama kuin viime vuoden Huawei P30 Prossa, josta myös RYYB-kennoratkaisu löytyi. Kennojen kanssa yhteistyötä Huawei on tehnyt Sonyn kanssa. RYYB-ratkaisua ei ole Huawein mukaan Suomessa kehitetty, mutta ratkaisun ideana on tuottaa aikaisempaa parempia kuvia erityisesti heikommassa valaistuksessa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Terho nostaa esille, että lukuisien testaajien mukaan Huawei P40 -puhelimissa on yksi markkinoiden parhaimmista kameroista, sillä esimerkiksi DxO Markin kameratesteissä Huawei P40 Pro on parhaiten tähän asti pärjännyt älypuhelin. Terho kuitenkin myöntää, että kameroita täytyy kehittää edelleen.

”Huawei P40 Pro on muun muassa DxO Markin mukaan ihan hyvä, mutta kameroita tarvitsee kehittää edelleen. Huolellinen kehityksessä täytyy aina olla, ja sen takia olemme menneet tällaiseen melko tieteelliseen ja fysikaaliseen tapaan tutkia ensin, mitä rauta tekee ja sen jälkeen ryhtyä tekemään älykästä signaaliprosessointia, jottei meillä lähtöpisteessä olisi virhettä.”, kertoi Mikko Terho.

Ekosysteemissä suomalainen selain ja Quick Apps -idea lähtöisin Suomesta

Huawein oma ekosysteemi koostuu muun muassa AppGallery-sovelluskaupasta sekä suomessa kehitetystä selaimesta.

Ohjelmistopuolella Huawei tekee myös tuotekehitystä Suomessa. Huaweilla on ollut valmiina ekosysteemi jo Kiinan markkinoilla oleville puhelimille ja nyt kehitystä on jatkettu myös Euroopan markkinoilla. Huawei on keskittynyt kehittämään Suomessa muun muassa selainpalveluita, Cloud-palveluita sekä omaa Huawei Mobile Services -ekosysteemiä laajemminkin.

Yksi huomattavimmista yksityiskohdista ekosysteemissä on Huawein oma, Suomessa kehitetty selain. Selaimessa Huawei käyttää Googlen avoimeen lähdekoodiin pohjautuvaa Chromium-selainmoottoria.

”Huawein oma selain on Suomessa kehitetty ja siinä käytetään samoin kuin melkein kaikissa selaimissa Chromium -selainmoottoria. Suomessa on myös kehitetty alkuperäinen systeemi web-sovelluksiin, joita kutsutaan Huawei Quick Apps -nimellä. Huawei Quick Apps on siis alun perin Suomessa kehitetty.”, kertoi Mikko Terho.

Huawei on kehittänyt Suomessa myös alkuperäisen järjestelmän niin sanotuille Huawei Quick Apps -pikasovelluksille, jotka ovat web-pohjaisia sovelluksia. Pikasovelluksen ideana on, että se on muokattu web-sivu, joka on nopea käynnistymään ja jää puhelimeen kuten perinteiset Android-sovellukset. Pikasovellukset tekevät puhelimeen oman sovelluskuvakkeen, joka on myös tutuissa Android-sovelluksissa.

Kyseessä ei ole kuitenkaan täysin samanlainen toteutus kuin selaimesta aloitusnäyttöön kiinnitetty nettisivu, vaan Huawei Quick Apps -sovellukset vievät vähemmän muistia ja web-sovelluksen rakenteita on rajoitettu tehokkaammaksi ja nopeammin käynnistyväksi. Huawein mukaan web-pohjaisten sovelluksien valttikortti on se, että ne ovat työmääräisesti pienempiä toteuttaa kuin kokonaiset Android-sovellukset.

Suomessa Huawein tuotekehityksellä on myös vastuu Huawei Cloud -palveluiden pyörittämisestä siten miten ne ovat Euroopassa toiminnassa. Huawei tekee paljon kehitystä myös Huawei Cloudissa toteutettavaan tietoturvaan liittyen ja toteutus on Euroopan GDPR-asetuksen mukainen.

Ekosysteemin osalta löytyy myös vahvaa tuotekehitystä Suomessa, sillä esimerkiksi Suomessa olevalle Huawei Cloud -osastolle kuuluu Huawei AppGallery -sovelluskauppa. AppGalleryn johtaja Jaime Gonzalo tekee töitä Suomessa ja hänen vastuullansa on sovelluksien saaminen Huawei AppGallery -sovelluskauppaan.

Suomessa suurin antennitiimi ja 5G:n vaikein osa kehitetty Helsingissä

Kirin 990 5G -järjestelmäpiirin radiotaajuspiirin 5G-vastaanotin on kehitetty Suomessa.

Huawein yksi tärkeimmistä kehitysalueista Suomessa löytyy antenneista ja esimerkiksi uudessa Huawei P40 Prossa useat antennit ovat suunniteltu suomalaisen tiimin toimesta. Huaweilla on Suomessa suurin antennitiimi, joten luonnollisesti tiimillä on merkittävä vastuu myös huippupuhelimien antennikehityksestä.

”Yleensä aina näissä huippupuhelimissa osa antenneista on tehty Suomessa, kun meillä on suurin antennitiimi koko Huaweilla. Meillä on suurempi antennitiimi kuin yksikään antennitiimi Kiinassa.”, kommentoi Mikko Terho.

Suomi on ollut tärkeässä roolissa myös Huawein uutuuspuhelimista löytyvän 5G-toiminnallisuuden kehittämisessä. Suomessa on kehitetty kokonaisuudessaan Kirin 990 5G -järjestelmäpiiristäkin löytyvä 5G-vastaanotin ja projektin kerrotaan olevan yksittäisenä projektina suurin, mitä Suomessa on koskaan tehty.

”Huawei P40 Pro on yksi ensimmäisistä puhelimista, jossa on Kirin 990 5G -järjestelmäpiirissä integroituna 5G-toiminnallisuus. Tämä 5G-radiotaajuuspiiri, sisältää lähettimen ja vastaanottimen. Piirin globaali kehitys oli suuri projekti, johon Suomen tuotekehitys on osallistunut usean vuoden ajan. Radiotaajuspiirin 5G-vastaanotin on kehitetty Suomessa ja se on varmasti yksittäisenä projektina suurin projektimme. Vastaanotin on myös radiotaajuuspiirin suurin ja vaikein komponentti ja piiriä on myös liitetty toisten tuotekehitystiimien tekemä lähetin ja muuta piiriteknologiaa.”, kertoi Mikko Terho.

Uutuuslaitteiden audio-ominaisuuksista vastaa vanha Nokia-tiimi

Audio Laboratarion kaiuton huone / Kuva: Huawei

Huawein Tampereen tuotekehitysosastolla on kehitetty myös paljon audiotekniikkaa ja myös tuoreissa kuluttajalaitteissa on nähty Suomessa toteutettuja asioita. Huawein uusissa viime vuoden puolella julkaistuissa täyslangattomissa FreeBuds 3 -kuulokkeissa ja Huawei Watch GT 2 -älykellossa on nähtävillä siis suomalaisinsinöörien kädenjälki.

FreeBuds 3 -kuulokkeissa ja Watch GT 2 -kellossa on tuki niin sanotulle handsfree-toiminnallisuudelle, jonka toteutuksessa Suomen kehitystiimi on ollut vahvasti esillä. Huaweilla työskentelee vanha Nokia-Microsoft-tiimi, joka on vastannut aikaisemmin Nokia-puhelimien audio-ominaisuuksista. Nokialla oli aikaisemmin puhelimissa ensimmäisenä puheluiden taustamelun vaimennus, ja nyt sama ratkaisu toteutetaan Huawein laitteissa yksikössä itse kehitetyllä uudella ratkaisulla.

”Huawei FreeBuds 3 -kuulokkeissa ja Watch GT 2 -kellossa olemme toteuttaneet puhe ja puheluun liittyvät audiotoiminnot. Kummassakin laitteessa voidaan ohjata handsfree-puhelu ja se on uutta, mitä ei ole Suomesta ennen tehty. Uutuuslaitteissa se on nyt kokonaan tehty Suomessa. Lisäksi puheluun liittyvä taustamelun vaimennus on tehty Suomessa.”, Mikko Terho tarkentaa.

Huawei avoimena tietoturvastaan

Huawein uutuuslaitteet kiinnostivat Mobile World Congress 2019 -messuilla.

Lisäksi Huawei keskittyy Suomessa paljon mobiililaitteiden tietoturvaan, sillä yhtiöllä on oma tietoturvaosastonsa. Suomessa on kehitetty muun muassa Huawein puhelimista pitkään löytynyt Trusted Execution Environment (TEE) -avaintenhallintayksikkö. Huawein mukaan Suomessa on myös toteutettu paljon Linux-tietoturvaparannuksia.

Uusimmissa Huawein puhelimissa hyödynnetään myös edistyneempiä ARM-mikroprosessoreita, joissa prosessorin turvarenkaita on enemmän kuin perinteisesti, jolloin niitä on vain kaksi. Huawei on toteuttanut Huawei Kernel integrity protection -ominaisuuden, jossa Linux-ydin on yhtä turvatasoa korkeammalla kuin muut ohjelmistot. Huawein mukaan ominaisuuden ansiosta Linuxin ydintä on hyvin vaikea väärentää.

”Uudemmissa Huawei-puhelimissa, mukaan lukien P40-malleissa on edistyneemmät ARM-mikroprosessorit, jossa prosessorin niin sanottuja turvarenkaita on enemmän kuin kaksi, mitä siellä oli alun perin. Tavallinen ohjelma ja sitten suojattuohjelma, nyt niitä on enemmän ja olemme tehneet Huawei Kernel integrity protection -ominaisuuden, jossa meillä Linux-kernel on yhtä turvatasoa korkeammalla kuin muut ohjelmistot. Tämän ansiosta on hyvin vaikea väärentää Linux-kerneliä tai melkein mahdotonta vaihtaa näissä laitteissa, eikä sinne saada tehtyä virhettä, että kernelin kautta virus päätyisi laitteeseen. Linux-kernelin suojaus on meillä erittäin hyvä.”, toteaa Mikko Terho.

Huawei on ollut jo pitkään Yhdysvaltain hampaissa erityisesti tietoturvan takia ja Yhdysvallat on päätynyt laittamaan Huawein myös kieltolistallensa. Yhdysvaltain epäilykset Huaweita kohtaan koskevat enemmän 5G-verkkolaitteita, mutta myös kuluttajatuotteet ovat joutuneet viranomaisten hampaisiin. Huawei ei pysty tällä hetkellä myymään laitteitaan Yhdysvalloissa, eikä myöskään tekemään yhteistyötä yhdysvaltalaisien yrityksien kanssa ilman erikoislupaa hallitukselta.

Mikko Terho kommentoi pikaisesti myös tilannetta, mutta toistaiseksi ei ole ollut näyttöä tietoturvavirheistä. Huawei lupaa kuitenkin korjaavansa virheet, jos näyttöä virheistä on.

”Ei ole näyttöä, että olisi jotain tietoturvavirheitä ja jos näytetään, että meillä on jotain virheitä, me luonnollisesti korjataan ne, ja tämä Suomen tiimi korjaa. Meidän tiimillämmehän on tästä asiasta kokemusta Nokian ajoilta, että tämä on kysymys, jossa Yhdysvalloissa on omat käsityksensä. Toistaiseksi ei ole tullut insinööreille ilmoituksia, että jotain pitäisi korjata.”, kommentoi Mikko Terho.

Monet ohjelmistot perustuvat avoimeen lähdekoodiin, jonka takia monissa ohjelmistoissa on miljoonia rivejä koodia. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot sisältävät aina virheitä, mutta Huawein toimintatapa ei poikkea yhtään yhdysvaltalaisien toimijoiden tavoista käyttää avointa lähdekoodia.

”Ohjelmistoissa on miljoonia rivejä, varsinkin jos käytetään avointa lähdekoodia ja ne sisältävät aina jonkin tietyn määrän vihreitä, mutta käsittääkseni yhdysvaltalaisten toimijoiden ohjelmistot eivät ole mitenkään erilaisia koodin suuren määrän osalta ja sitten sen koodin osalta, missä lähteenä on ollut se avoinlähdekoodi.”, kommentoi Mikko Terho.

Huawei on halunnut olla mahdollisimman avoin koskien tietoturvaväitteitä, jonka lisäksi Huawei on avannut oman tietoturvakeskuksen Euroopassa, jonne asiakkaat voivat mennä tutkimaan lähdekoodia. Huawei tekee tietoturvan suhteen yhteistyötä myös monien tietoturvatutkijoiden ja yliopistojen kanssa.

”Meillähän on Euroopassa tietoturvakeskus, mihinkä asiakkaat voivat mennä tutkimaan lähdekoodia ja ei minulla ole mitään syytä epäillä, etteikö hyvin koitettaisi tehdä ja meillä on läpinäkyvät prosessit sen suhteen, että kun virheistä meille ilmoitetaan, niin me virheet korjaamme.”, totesi Mikko Terho.

Suomessa saatu paljon aikaiseksi

Huawei P30 Prossa käytettiin ensimmäistä kertaa periskooppikameraa, jonka idea on lähtöisin Suomesta.

Huawei on toiminut Suomessa yli kymmenen vuoden ajan, ja vuosien mittaan yhtiö on investoinut huomattavia summia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Huawei on kertonut, että uusien innovaatioiden parissa työskennellään useampi vuosi, ennen kuin ne päätyvät kuluttajatuotteisiin asti. Huaweilla uusissa ominaisuuksissa ja tekniikoissa on pääsääntöisesti aina aluksi vuoden suunnitteluaika ja sen jälkeen vielä kahden vuoden toteutusaika, jonka jälkeen ominaisuuksia nähdään vasta kuluttajatuotteissa.

Tuoreimmat Huawein kuluttajatuotteissa nähdyt, Suomessa kehitetyt yksityiskohdat löytyvät siis uusien Kirin 990 5G -järjestelmäpiiriin perustuvien älypuhelimien 5G-vastaanottimista, FreeBuds 3- ja Watch GT 2 -älykellojen audio-ominaisuuksista sekä yksittäisinä ominaisuuksina Huawein uudessa HMS-ekosysteemissä. Lisäksi Huawein laitetta käytettäessä on hyvä muistaa, että tietoturva on paljon Suomessa tehtävän työn tulosta.

”Nyt voi sanoa, että paljon on saatu aikaiseksi ja kaikista tiimeistä on saatu asioita tuotteisiin. Alussa oli, että neljä ensimmäistä vuotta kesti, ennen kuin saatiin mitään tuotteisiin. Meillä on vuoden suunnitteluaika ja sen jälkeen kahden vuoden tekoaika on hyvin tyypillistä näille uusille osille matkapuhelimiin. Tämä on jatkuva kehittämisen prosessi, jota Huawei jatkaa ja tietysti meidän kilpailijammekin.”, kommentoi Mikko Terho.

Eero Salminen
Eero Salminen, SuomiMobiilin perustaja ja pääkirjoittaja. Yhteydenotot: [email protected]

5 Kommenttia

  1. Kaikkihan noissa on Suomesta. Kaikki pöllittiin Nokialta edellisen 20-vuoden aikana. Perusteena ”kehitysmaatila”. Ei saanut sanoa pahasti, ettei joku vaan pahastu.
    Se mikä ei ole pöllittyä, on vahingossa keksittyä.

  2. EIEK.

    Ei.
    Ikinä.
    Enää.
    Kiinalaista.

    1. Mitä puhelimia valmistetaan esim Euroopassa? Oma iPhone on ainakin Kiinasta, pikkulasten kokoama.

  3. En tiennytkään, että Huaweilla on niin paljon tuotekehitystoimintaa Suomessa. Mielenkiintoista, mitä kaikkea puhelimen tuotekehitysprosessi oikein pitää sisällään. Kyseisen merkin puhelimet eivät kyllä itselleni ole kovinkaan tuttuja.

Kommentoi

Lisää aiheesta:Huawei